Torstaina lähdettiin iltapäivästä matkaan. Illalla väsytti sen verran, ettei matkakumppanini kanssa lähdetty enää mihinkään. Toiset meni baariin.
Perjantaina oli sitten tiedossa 3 tunnin opastettu kierros sekä Budan että Pestin puolella. Meidän hotelli sijaitsi Pestin puolella, ihan keskustassa. Kamala kuvaa hyvin hotellia. Kierroksella opas kertoi kaikenlaisia hyviä vinkkejä matkaa varten, mutta korvaani kalskahti heti kuinka paljon hän puhui turistien vedättämisestä. Tätähän kyllä tapahtuu monissa kaupungeissa, mutta monet saivat kokea sitten sen ihan henkilökohtaisesti.
Nämä kuvat kertovat hyvin karua tarinaa. Toinen kuva on tien vasemmalta ja toinen oikealta puolelta. Hieman eroavat nämä asumukset toisistaan.
Tosiaan, Unkarilainen ystävällisyys. Mitähän se on? Asiakaspalvelusta ei ollut tietoakaan. Ihmiset olivat tylyjä, kävelivät kadulla päälle, eikä hymyn häivääkään missään. Paitsi sympaattisen oppaamme huulilla. Tämä kuva minulle jäi, toivottavasti olen väärässä.
Perjantai-iltana oli vuorossa viininmaistelukierros paikallisessa viinikellarissa. Viinit olivat todella hyviä, ja monet ostikin niitä sitten kotiin viemisiksi. Kellarista lähdimme sitten syömään juhlaillallista ja nauttimaan paikallisesta tanssikulttuurista. Kivaahan se oli katsoa, kun tanssitaidottomat insinöörimiehet vietiin lavalle "tanssimaan". Juhlaillallinen oli aika katastrofi. Liha oli kuivaa ja sen kanssa tarjottiin jotain limaisen makaroonin näköistä mössöä. Myös jälkiruoka oli hirveä, vetinen miltäänmaistuva annos. Tämä oli aika inhottava kokemus, koska luin ennen lähtöäni, että Budapestissa saa hyviä liharuokia ja jälkkäreitä. Jospa se oli vain kyseinen paikka, mistä sai pahaa ruokaa..
Perjantaina lähdin minäkin sitten baariin. Siideri maksoi parin euron verran, olut jonkin verran vähemmän. Tästä ilosta ei siis tarvinnut paljoa pulittaa. Ja senkös huomasi.
Lauantaina oli insinööreistä vapaa päivä, paitsi tietysti omasta. Lähdimme käymään ostoksilla ja Margitin saarella. Ajattelimme käydä syömässä jotain paikallista kyseisellä saarella, koska oppaan mukaan siellä olisi ollut useita ravintoloita. Yksi kahvila tuli vastaan. Ei näkynyt eikä kuulunut, ei ollut minkäänlaisia opasteita mihinkään ravintolaan. Tämä hieman kiukutti. Onneksi valtakunnallinen Vapiano ravitsi meidät sille iltaa. Myöhemmin kävimme baarissa yksillä, muut jatkoivat aamuun asti.
Sunnuntaina satoikin vettä koko kaupungissa ja oli kalseaa. Kävimme Kansallismuseossa, totesin senkin olevan aika kehno. Olihan siellä paljon mielenkiintoisia asioita, Unkarin historiaa, paljon sosialismin ajalta tavaraa. Mutta olen tottunut siihen, että Kansallismuseosta löytyy maailmanlaajuisesti merkittäviä esineitä, täältä ei löytynyt.
Kuvat ovat lauantailta, Margitin saarelta ja sen lähistöltä. Kokonaisuudessaan matka oli hauska, vaikkei se tästä kirjoituksesta välitykään. Tapasin hauskoja erilaisia ihmisiä. Ja onhan se aina kivaa nähdä, millaisten ihmisten kanssa toinen työskentelee. Mutta uudelleen Budapestiin en ehkä lähtisi. Jäi vähän paha maku suuhun. Varsinkin, kun Prahasta jäi niin hyvät muistot. Mutta tulipahan käytyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti