Last Ride Of The Day

Suunnittelin ottavani muutaman kuvan eräästä pitkään valmiina olleesta neuletakista, mutta nämä saivat mut uniselle mielelle. Kuvista hehkuu tämän lauantain saamattomuus.

Kissakuvia ei olekaan hetkeen näkynyt. Lemmy, tuo vaalea nuorukainen, edelleen huutelee öisin. Arkiaamuna varttia ennen kuin kello soi alkaa sellainen serenadi yöpöydälläni että oksat pois. Rynnätessäni vessaan hän kipittelee perässä leikkimään varpailla. Sen jälkeen se uni maistuu.

Romeo, tumma hurmuri, on vielä se hiljaisempi tapaus. Aamuisin hän on myös hyvin hereillä, muttei koe tarpeelliseksi herättää ketään. Töistä tullessa hän kaipaakin enemmän huomiota. Pitäisi olla postin selauksen sijaan rapsuttelemassa hänen leukaperiään. 

Talvi on tulossa. Sen nämä ovat myös huomanneet. Parvekkeelle ei enää pääse. Tai pääsee välillä, mutta ei siellä pysty enää oikein olemaan. Aurinkoisina päivinä Romeo vielä yrittää uinua päiväuniaan parvekkeen sohvalla. Mutta on joutunut väistymään heti, kun aurinko menee pilveen.

Sellaisia kuulumisia. Ei siis mitään uutta. Tasaista kehräystä ja kissanpehmeyttä lauantaihin!

Sleepless Nights

Pitkästä aikaa kissakuvia!

Lemmyn pirulainen on ottanut taas tavakseen nukkua kaikki päivät ja huhuilla kaikki yöt. Näitä kausia on ollut ennenkin, joten kohta kai tämäkin menee ohi..

Romeo on oikea kultapoika! Hänestä on tullut hoidonkipeä, mutta sylissä ei edelleenkään viihdy. Lempipuuhaa on olla lankakerän pitäjänä, eli auttaa minua neulomuksien teossa!

Kuvista huomaa heti, kumpi osaa poseerata kameralle ja kuka ei niinkään.. Tai toista ei ehkä niin kiinnosta. Lemmysta minulla on monta erittäin hyvää kuvaa, kuin studiossa otettuja. Romeo taas osaa tuollaisen syyttävän katseen: "mee pois!".

Näillä kissakuvilla jaksaa taas jonkin aikaa. Opettelen koko ajan uuden kameran käyttöä, minulle kun tämä digijärkkäri on ihan ensimmäinen! Onneksi on nuo kisuset, niin opettelu ei ole niin tylsää.

Goodnight Sun

En laskisi, että vielä on syksy. Mutta voi miten olen odottanut helteiden jäljiltä näitä viileämpiä ilmoja, kun pystyy taas neulomaan! Lomani aikana heinäkuun helteilläkin virkkasin, vaikkakin öisin.. Ja mitä uusia lankoja kauppoihin on tullutkaan! Odotan varsinkin Novita Joki-langan pääsyä puikoille, muutamat värit kiehtovat minua kovasti. Tietäisi vielä mitä siitäkin sitten tekisi... Mutta kyllä, olen taas alkanut neulomaan. Ja jotain valmistakin on. Kissat eivät vain tehneet kuvaamisesta helppoa...

Virkattu peitto

Lanka Novita Puro

Ohje Novita syksy 2013

Koukku 5mm

Minulla oli varastossa vuodelta 2011 ostettu Novita Puroa, josta olin aloittanut jo vaikka mitä ja aina päätynyt tekeleen purkamaan. Mikään ei vain tuntunut hyvältä. Kesän alussa selatessani lehtiä huomasin erään virkatun peiton ohjeen. Ohjeessa on käytetty 7-veljestä Polkkaa, mutta ajattelin Puron käyvän yhtä hyvin. Ja niinhän se kävikin. Ensimetreillä peitto näytti kissan puklun väriseltä, mutta lopuksi se alkoi kovastikin miellyttämään silmääni. Vaaleaan makuuhuoneeseen tuo tummempi värimöykky sopii vallan mainiosti. 

Torkkupeitoksi sitä ajattelin. Päätyihän se jonkun torkkujan alle.. Jos haluat talon parhaan paikan, siirrä kissaa. Sanonta pätee meillä liian hyvin.

They Fall In Sleep

Jotkut saattavat muistaa, kun muutama vuosi sitten neuloin kissoille oman torkkupeiton. Näin kylmien ilmojen tultua takaisin, tämäkin on taas kovassa käytössä.

Kyllä tää maanantai osaa olla väsyttävä.

Summer is here!

Tänään elän lomani toista päivää. Olen ehtinyt tekemään jo paljon! Ensimmäiseen lomapäivääni kuului punttisalia, kissojen rokotuksia, kiinalaista ruokaa, päiväunet, ihania uutisia, Frendejä ja aurinkoa. Frendejä siis boksilta.. Tänäänkin olen ehtinyt ulkoilemaan Luukissa 6km lenkin ja ahdistumaan hääpuvun puuttumista. Onhan minulla vielä hyvin aikaa, mutta pian täytyy jo tilata puku, ellei sopivaa löydy kauppojen valikoimista..

Juhannuskin oli ja meni. Minulla oli oikein kivaa. Perjantaina oltiin kaveriporukalla piknikillä ja illalla ulkona. Meni liian monta Cuba Libreä.. Joten lauantai meni aika rauhallisissa merkeissä. Oikein kaunis koko juhannuksen sää. Muistoksi jäi rusketusraidat.

Muikein mielin pidin uusia Ray Banejani koko perjantain! Päällä joka kesän luottomekkoni, Nanson paolankukka. Ja Ted Bakerin pinkit varvastossut! Siitä oli Jennan juhannus tehty..

Ja kakusta! Ai että olikin hyvää, vaikken ollutkaan itse tehnyt!

Juhannuksen jälkeen sunnuntaina kissat näytti tältä:

Viimeinen kuva kertoo kaiken: "Onko pakko herätä?" Mun mielestä ei, koska on loma!

He Never Get Old And Grey

Olin lukiossa, kun halusin ottaa kissan. Pikkusiskoni kaverilla olikin maatiaiskissan pentuja, ja sain sieltä oman ihanan Kasperini. Hänestä kasvoi suuri kissa, joka oli hyvin ihmisrakas. Aina vierelläni. Sitten minulla koitti muutto pääkaupunkiseudulle. Ajattelin, että Kasperi seuraa mukanani, mutta en sitten raaskinutkaan häntä ottaa mukaan. Hänen olisi mukavampi elää yhdessä muiden eläimien kanssa vanhemmillani. Ja sinne hän jäi, ja elikin oikein ihanan elämän.
Viikko sitten hän sairastui. Eläinlääkäri ei tiennyt, mikä vaivasi. Kasperi oli ihan turvoksissa ja määrättiinkin nesteenpoisto-kuurille lääkkeillä. Ei auttanut. Tänään äitini oli käyttänyt Kasperin uudelleen lääkärissä, neste oli poistettu piikillä ja uudelleen ultrattu. Lääkäri ei ollut löytänyt virtsarakkoa enää ollenkaan. Se oli revennyt. Mitään ei voinut enää tehdä. Minun pikkunen nukutettiin ikiuneen.

Kasperi 18.5.04 - 21.4.13.

Whitewine

Tänään olen siivonnut. Minun olisi oikeasti pitänyt eilen lähteä muutaman ystävän kanssa Tukholman risteilylle, mutta enpä lähtenyt. Jäin mieluummin kotiin. Eilinen oli stressaavin päivä pitkään aikaan. Olin eräänlaisessa info/koulutustilaisuudessa. Siitä sen enempää, mutta jännitti ihan pirusti! Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, pääsin firman sisäiseksi valmentajaksi. Olen askeleen lähempänä tavoitettani.

Kuvissa synttärikimppu. Ei minun.

Joo, mutta hei. Koska olen siivonnut, saatoin ottaa muutaman kuvan kodistamme. Näissä ensimmäisissä olohuonetta.

Vaalea sohva, joka on valitettavasti saanut vähän osumaa. Kissojen kynsien muodossa ja ehkä puklujen. On ne kissat ihania!
Tummat Vallilan Margaret-verhot edelleen ikkunassa. Mietittiin, jos ostettaisiin kevääksi uudet vaaleammat verhot. Saa nähdä. Vallilalla on kyllä taas ihania kuoseja kevääksi/kesäksi. Miksihän ne mua niin miellyttää?
Tummaa puuta. Tykkään tosi paljon vaaleasta sisustuksesta, mutta kyllä mun mielestä puun täytyy olla tummaa. En tiiä miksi, mutta tuo tumman ja vaalean kontrasti hivelee silmää.
Sohva,rahi ja matto on siis jossain vaiheessa lähdössä vaihtoon. Haluttaisiin sirompi sohva, rahin tilalle ehkä pöytä ja tuon helvetin karvamaton tilalle joku puuvillainen. Johon ei tarttuisi kaikki haivenet.

 
Tässä pieni osa makuuhuonetta, joka on siis minimaalinen. Vähän isompaa toivoisin sitten omaan asuntoon. Että minun Ikean Hemnes lipastoni pääsisi oikeuksiinsa. Nyt se on sängyn jatkeena.
Peili pitäisi saada seinälle, ei olla saatu aikaiseksi. Se tulisi sängyn päälle vaakatasoon. Voisi hieman avartaa huonetta.

Tykkäämme tosi paljon siitä, että koti on tosi valoisa. Vain eteinen ja käytävä ovat hieman hämäriä. Käytävän seinälle olen suunnitellut kuvakollaasia. En ole saanut sitäkään vielä aikaiseksi, mutta näytän sitten kun valmistuu!

Tänään ehkä istun alas ja nautin lasillisen valkoviiniä. Vaikka siksi, että sain siivottua ja uudesta aluevaltauksestani töissä!

Smile Of February

Helmikuu on mennyt nopeasti. Olen sairastelun jälkeen saanut hienosti itseäni niskasta kiinni ja vääntäytynyt salille useamman kerran viikossa. Ja iloisena plussana se, että tiistain kävelin ensimmäistä kertaa tälle KEVÄÄLLE töihin! Ha! No se siitä ilosta, nimittäin eilen jäin taas flunssan takia saikulle. Lääkäri kehotti olemaan peiton alla ainakin kaksi päivää. Tänään se melkein onnistuikin.

Olen miettinyt kovasti meidän kodin sisustusta. Joku tässä mättää, en saa kunnolla mistään kiinni. Mun inspiraatio on täysin hukassa. Haluaisin heittää kaiken pois ja koota kaiken uudelleen. Varsinki se olohuoneen sohva saa mut niin järjiltäni.

Olen laittanut merkille monista lehdistä ja ohjelmista ja Pinterestistä, että musta pöytä on aika jees. Ja varsinki, jos siinä ei ole mitään liinaa.. No kokeilin sitä hieman sekä ilman että liinan kanssa ja tulin siihen tulokseen, että on se vielä aika musta ilman mitään. Plus kissojen valkoiset untuvakarvapallerot näyttävät kivalta mustaa vasten. Not!

Joten pienen siivousoperaation jälkeen löin kaislatabletit takaisin pöytään. Ehkä vielä näillä mennään joku aika. Katsotaan, jos kesällä sais inspiraatiota tämän suhteen.

 

 

Orkidea kukkii edelleen. Kohta se on niin korkea, että sen mukana tulleet tikut eivät kannattele sitä kovinkaan kauaa.

Myös tyttöjen tuoma aikaisempi tuparilahja on edelleen kuosissa, hyvän onnen puu. Tai rahapuu, miksi sitä tahtoo sanoa.

Meillä on ikkunat pienesti syvennöksessä, jolloin jää pieni tila ikkunan eteen. Mietin ensin, että olispa kiva kun tuo olisi vähän leveämpi, niin saisi kukkia ikkunalle. Mutta tänäänhän minä keksin, että Kivi-tuikut on aika kivoja siinä! Ja siihen sopii värikkäätkin tuikut valkoista vasten.

Voisin niihin sytytellä tuikkuja tässä illan päälle.

Ja kun oon sairaana, piti keksiä itelle jotain piristävää. En tiedä, miten pääkallo voisi olla piristävä juttu, mutta jos siinä on myös kukkasia ja persikkainen tausta, niin miksei! Nimittäin paidassa.

Mutta ei se hirveästi piristänyt, koska olen aivan tukossa.

Kissat puolestaan piristävät päivittäin. Ihanaa ottaa päikkäreitä niiden vieressä!

Ne ei muka tahtonu kattoa kameraan!