torstai 28. helmikuuta 2013

Smile Of February

Helmikuu on mennyt nopeasti. Olen sairastelun jälkeen saanut hienosti itseäni niskasta kiinni ja vääntäytynyt salille useamman kerran viikossa. Ja iloisena plussana se, että tiistain kävelin ensimmäistä kertaa tälle KEVÄÄLLE töihin! Ha! No se siitä ilosta, nimittäin eilen jäin taas flunssan takia saikulle. Lääkäri kehotti olemaan peiton alla ainakin kaksi päivää. Tänään se melkein onnistuikin.

Olen miettinyt kovasti meidän kodin sisustusta. Joku tässä mättää, en saa kunnolla mistään kiinni. Mun inspiraatio on täysin hukassa. Haluaisin heittää kaiken pois ja koota kaiken uudelleen. Varsinki se olohuoneen sohva saa mut niin järjiltäni.


Olen laittanut merkille monista lehdistä ja ohjelmista ja Pinterestistä, että musta pöytä on aika jees. Ja varsinki, jos siinä ei ole mitään liinaa.. No kokeilin sitä hieman sekä ilman että liinan kanssa ja tulin siihen tulokseen, että on se vielä aika musta ilman mitään. Plus kissojen valkoiset untuvakarvapallerot näyttävät kivalta mustaa vasten. Not!


Joten pienen siivousoperaation jälkeen löin kaislatabletit takaisin pöytään. Ehkä vielä näillä mennään joku aika. Katsotaan, jos kesällä sais inspiraatiota tämän suhteen.


 

 
Orkidea kukkii edelleen. Kohta se on niin korkea, että sen mukana tulleet tikut eivät kannattele sitä kovinkaan kauaa.


Myös tyttöjen tuoma aikaisempi tuparilahja on edelleen kuosissa, hyvän onnen puu. Tai rahapuu, miksi sitä tahtoo sanoa.


Meillä on ikkunat pienesti syvennöksessä, jolloin jää pieni tila ikkunan eteen. Mietin ensin, että olispa kiva kun tuo olisi vähän leveämpi, niin saisi kukkia ikkunalle. Mutta tänäänhän minä keksin, että Kivi-tuikut on aika kivoja siinä! Ja siihen sopii värikkäätkin tuikut valkoista vasten.



Voisin niihin sytytellä tuikkuja tässä illan päälle.

Ja kun oon sairaana, piti keksiä itelle jotain piristävää. En tiedä, miten pääkallo voisi olla piristävä juttu, mutta jos siinä on myös kukkasia ja persikkainen tausta, niin miksei! Nimittäin paidassa.


Mutta ei se hirveästi piristänyt, koska olen aivan tukossa.

Kissat puolestaan piristävät päivittäin. Ihanaa ottaa päikkäreitä niiden vieressä!




Ne ei muka tahtonu kattoa kameraan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti