32

neliöö. Olen aikonut laittaa kuvia asunnostani, kun se on siinä kunnossa että kehtaa esitellä. Tänään oli ihanan valoisa ilma, niin sai otettuakin jonkinmoisia kuvia. Onhan sitä pimeyttä kestettykin tässä taas. Mutta positiivista ajattelua, koko ajan mennään kevättä kohti!
Keittiötä ekaksi. Tykkään valkeesta paljon nykyisin. Ennen sisustin tummalla puulla ja vaaleilla tekstiileillä. Nykyisin tykkään kyllä kovasti myös valkoisesta puusta.

Valkea tarjotin on tilattu Wilhelmiinan kammarista, suosittelen kyseistä nettikauppaa ihan kaikille. Ihan liian ihania tavaroita koko kauppa täynnä!

Lexingtonin ihanat tekstiilit! Sain tuparilahjaksi Stockan lahjakortin, niin olihan se pakko käydä ostamassa Lexington patakinnas ja patalappu. Nuo mustalla kuvioidut patalaput on tuparilahja mun kummitädiltä, edellisen asunnon tuparilahja kylläkin, mutta vielä menee!
Sitten vähän olohuoneen puolta:

Verhot tosiaan ihanat Vallilan Margaret. Sohva on Ikeasta, itse asiassa kaksi nojatuolia laitettu yhteen. Pahvilaatikoita edelleen kaksi nurkassa, koska kirjahyllyä en ole saanut vielä hommattua. Kaikki aikanaan.

Viikonloppuna kävin Pohjois-Pohjanmaalla kotonani. Kävin tekemässä muutaman maton, tämän olohuoneeseen ja toisen eteiseen. Pitkäkarvaisten kissojen takia tykkään ennemmin tällaisista puuvillamatoista kuin esimerkiksi sellaisista karvamatoista. Ja sitä paitsi, mattoja on ihana tehdä!

Ihana Romeo!

Yhden sisustustaulunkin olen saanut lahjaksi. Lahjan antaja jääköön arvoitukseksi vielä, sanomahan on aivan ihana. Tykkään kyllä tällaisista sisustustauluista. Minulla on yksi teksti laitettavaksi seinälle, mutten ole sitä vielä saanut laitettua. Kuvaa sitten myöhemmin siitä..

Televisiokin on tuollaisen korkean Ikean lipaston päällä, kun en ole jaksanut ostaa erikseen tv-tasoa. Sen pitäisi olla aika pieni, jos sen haluaisi tänne johonkin vielä mahduttaa. Ihan hyvin on nähnyt tuostakin..

Kerään Iittalan Kivi-tuikkuja. Varsinkin noita kirkkaita oon ostellut.. Ihana punainen laatikko on lahja ystävältä. Pyöreä kirkas on Indiskasta ja sen siällä on jouluvalot. Edelleen siis.

Ihana Lemmy! Mun kissat tykkää nukkua päiväunia aina tuon sohvan selkänojalla. Jalat harittaa kummallaki puolen, niin kyllä nukkuva kissaki siinä pysyy..

Kissojen koppi. Se on tehty edelliseen asuntoon sisustukseen sopivaksi. Mun mielestä on ihanaa, kun tollasetki asiat on ajateltu loppuun asti.. Eikä tuoda kotiin jotain sinistä karvakoppia, joka ei sovi minkään kanssa yhteen.
Sitten eteinen.

Eteisen matosta tein tahallani vähän tuollaisen raidallisen. Siinä on vaaleita kuteita sikin sokin. Ei ehkä ihan heti näy ulkoa tuleva lika.. Ehkä.

Lopuksi mun pesä. Kissatki käyttää sitä välillä päivisin, kun siinä on tuo lampaantalja ja niiden oma peitto.
Oon ihan tyytyväinen tällä hetkellä mun sisustukseen, tietysti aina on jotain hankinta-listalla.. Ja muutamia juttuja täytyy laittaa vaihtoonkin, mutta kaikki aikanaan.

Keep me warm!

En ole omistanut säärystimiä vuosiin. En ole kokenut niitä niin tarpeellisiksi, kun monissa villasukissani on niin pitkät varret. Ja kaikki kengät ovat sen verran isoja, että niihin tosiaan ne villasukat tarvitsee. No, sitte kävi niin että äiti osti mulle ihanat talvikengät, kokoa 35. Eihän niihin mitään villasukkaa tarvi, ehkä mahtuis, muttei tarvi. Varret niissä vaan ei nouse kovin ylös, niin Ravelryyn mars ja etsimään ohjetta säärystimille. Olinkin joskus ollut fiksu ja laittanut suosikkeihin yhdenmoiset säärystimen ohjeet.

Ohje Ravelryssa.

Lanka Novita Tico Tico ruskearaidallinen.

Puikot 4mm.

Minun versioni Ravelryssa.

Raidoitus ei mene tismalleen samoihin kohtiin, mutta se ei mua haittaa. Jotenki en ikinä jaksa alkaa kohdistamaan raitoja prikulleen samalle korkeudelle. Kuvassa näkyy muutama vuosi sitten neulotut putkisukat. En tykkää kantapäistä ;)

Joskus lupasin kuvaa uudesta kodista. Perjantaina pidin muutamalle hyvälle ystävälleni tuparit, niin koti ei ole tällä hetkellä maailman parhaimmassa kuosissa.. Mutta yksi kuva neulomuspaikastani, jonka kyllä kissat yleensä valtaavat.

Nyt talvella on ihana istua tuon lampaantaljan päällä, ei palele! Kissatki tykkää nukkua yleensä lampaantaljan tai sitten viltin päällä.

I miss the summer

Jouluksi ei tullut lunta tänne Helsinkiin. Ei tuntunut joululta. Uudeksi vuodeksi ei tullut lunta Helsinkiin. Juhlin silti mökillä. Mieleni on outo. Tällä hetkellä ajattelen jostain syystä, että ihan pian on kevät. Pian kukat kukkii ja aurinko paistaa. Masentaa ajatella, että kylmyys on vielä edessä.
Haluan fiilistellä kesää, keskellä talvea.

Kävin heinäkuussa Lontoossa. Ehdottomasti kesän kohokohta. Ihania puistoja, kauniita rakennuksia, ihanan värikkäitä koteja. Lontoosta jäi ihania ja lämpimiä muistoja. Vettä satoi joka päivä. Sain siis kokea tyypillisen Lontoon. Haluan takaisin. Haluan kesän.

Grrrristmas!

Haluan toivottaa kaikille kissamaista joulua!

Muistakaa olla kilttejä toisillenne! (Lemmy välillä lällättää Romeolle...)

Muistakaa ottaa rennosti ja levähtää välillä!

Ja ennen kaikkea muistakaa nauttia toistenne seurasta!
Ihanaa joulua kaikille!

My colours

Muutamia viikkoja sitten äkkäsin tästä blogista ihanan värikkään ja raidallisen Baktuksen alun. Tietysti sellainen piti saada itsellekin. Kaapissa vaikka jo onkin kaksi Baktusta ennestään. Mutta ne on kato yksvärisiä kumpiki, niin värikäs piti vielä saada! :)

Tästä tulikin hieman muhkeampi mitä kuvittelin. Käytin tätä viime maanantaina ekaa kertaa ja olihan se lämmin. Musta vaan tuntuu, että tarvisin talveen itseni pituisen villatuubin johon voisi pukeutua aamuisin töihin mentäessä. Muuten palelee aina. Nytkin olen kääriytynyt vilttiin.

Mun mielestä nää värit sopii mulle. Nykyisin käytänki paljon murrettuja sävyjä. Tukkakin on paljon vaaleampi kuin ennen, jollon se oli ihan pikimusta. Ehkä minä alan pehmetä.

Lankana Novita Laura (vuosien takaa)

Puikot 8mm

Yritän ottaa mun uudesta kodista kuvia tässä joku päivä, on hieman siistimpää mitä noissa aikaisemmissa kuvissa. Ja sohvakin on koottuna!

Black hat with a bow

Mulla oli kauhee ongelma tässä jonku aikaa. Ostin tuossa syksyllä violetin kevyesti topatun lenkkeilytakin. Kävelen usein töihin, niin halusin syksyyn jotain väriä. Mutta kun sen violetin kanssa ei sopinutkaan ihan mitkä tahansa pipot ja tumput. Noo, sitten vaan selaamaan Ravelrya ;)

Ohje löytyi tosiaan Ravelrysta, ja oikeastaan ihan sattumalta. Olin jo ehtinyt unohtaa, että haluan mustan pipon jollain kivalla yksityiskohdalla. Kuvassa rusetti on vähä rutussa, pitäisi kai kiinnittää se muutamalla pistolla reunoistakin, niin näyttäisi paremmalta.

Ohje Ravelry

Lankana Novita Isoveli

Koukku 5mm

Minun versioni Ravelryssa

Tein hieman pienemmän rusetin kuin ohjeessa, olis kyllä voinu tehä isommanki. Vaan saahan tuon helposti vaihdettua, jos mieli tekee :)

Uuden kodin järjestelyistä sen verran, että verhot on ikkunassa ja sohva kasausta vaille valmis. Verhot näkyvätkin kuvien taustalla. Kangas Vallilan Margaret ensi kevään mallistosta. Ja sähkömieskin kävi viime viikolla laittamassa kattolampun minulle.. Ei ehkä ihan sen lampun takia vaan tullut, mutta ihastuttavasti tarjoutui laittamaan lampunkin kun siinä värkkäsi :)

`bout me

Ajattelin kertoa hieman itsestäni. Mainitsinkin aikaisemmin, että muutto on lähellä. Nyt se on onneksi ohi. Muutto tuli sen takia, että erosin pitkäaikaisesta poikaystävästäni. Olimme yhdessä lähes 8 vuotta.
En olisi koskaan uskonut, että joudun asumaan yksin. Olen sellainen, että tarvitsen ympärilleni ihmisiä. En ole koskaan osannut olla yksin. Enkä haluaisi olla yksin, mutta joskus asiat menevät siihen pisteeseen ettei paluuta entiseen ihanaan ja mutkattomaan elämään ole. Valitettavasti. Sitä osaa tällä hetkellä muistella vain niitä hyviä hetkiä, ja miettii pakostakin, josko teinkin virheen. Jos meidät olisikin tarkoitettu toisillemme. Jos nyt yrittäisimme, voisiko se kaikki ihana tulla takaisin.. Yksin oleminen on kamalaa, on liikaa aikaa miettiä.

Onneksi sain pitää kissat. Tulisin hulluksi ilman näitä ihania ja samalla niin raivostuttavia kissoja. En osaa olla hiljaa kovinkaan kauaa. Välillä olen soittanut äidilleni 2 kertaa päivässä, ihan vaan sen takia kun on niin yksinäistä ja hiljaista. Kissoista sentään lähtee välillä ääntä, silloin tuntuu siltä, että ehkä en olekaan ihan täysin yksin.

En haluaisi palata entiseen suhteeseen. Näin sanoo järki. Tunteet taas ovat ehkä jotain muuta. Järjellä kun ajattelee, niin ehkä vain kaipaan seuraa tällä hetkellä. Kaipaan jotain tunnetta. Kaipaan jotain tuttua. Ja turvallista. Se että saa ihmiseltä halauksen. Niin pieni ele ja niin paljon se auttaa. Olen joskus kuullut, että parisuhteessa täytyy halia toisiaan joka päivä, että suhde pysyy onnellisena. Meillä jäi halit pois joskus vuosi ennen eroa. Jos ei päästä toista lähelle, niin ehkä se on vaikea päästää toista myöskään henkisesti lähelle.
Ero oli minun päätökseni ja vikani. En yhtäkkiä osannutkaan puhua ihmiselle, jonka kanssa olin jakanut elämäni niin monta vuotta. En voi kuvitellakaan sitä tuskaa, jota aiheutin toiselle. En väitä, että itselläni helppoa olisi, mutta en voi tietää sitä tunnetta, joka tulee kun kuulee, ettei toinen haluakaan olla kanssasi suhteessa. Kun koko elämältä putoaa pohja. Me puhuttiin häistä vielä kesäkuussa. Ero tuli syyskuun lopussa.

Tältä näytti kotini lauantai aamuna. Tältä se näyttää edelleen. En jaksa käydä läpi tavaroita, jotka joskus oli meidän yhteisiä. Äitini pakkasi muuttopäivänä sellaiset tavarat, joisin en itse voinut koskea. Nyt minun pitäisi käydä ne läpi. Laittaa vaatteet kaappiin, jonne en niitä halua. Hankkia huonekaluja asuntoon, jossa en halua asua.
Ihmisen täytyy käydä paljon vaikeita asioita läpi elämässään. Tämä on tähän mennessä elämäni vaikeinta aikaa. En ole koskaan ollut näin yksinäinen.
Life is a bitch and then you die.